Avaimenperä

Ystäväni oli eilen ollut lapsensa koulun myyjäisissä ja lähetti mulle sieltä viesti  "osaisik sä tehä". Pikkusen pisti miettimään, että mistähän me ollaan keskusteltu aikasemmin. Olin nimittäin nukahtanu sohvalle ja heräsin viestiin. En todellakaan terävimmilläni!

Onneksi hetken päästä tuli kuvaviesti, joka selvensi asiaa huomattavasti! Kuvassa oli pieniä erivärisiä villasukkia ja lapasia, joissa oli varressa kiinni avainlenksu. Siis semmonen pyöreä juttu mihin avaimet laitetaan, mikä ikinä sen nimi onkaan niin se on nyt avainlenksu! Laitoin kaverilleni heti viestin perään, että tottakai osaan tehdä. Sanoin että sukan tekee tosi nopeesti, mutta lapanen vaatii enemmän kärsivällisyyttä. En tiedä riittäiskö mun hermot näpertää niin pientä peukkua!

Kysyin kyllä kaveriltani väritoiveita, mutten malttanu odottaa. Pengoin hieman laatikko ja löysin yhen jämälangan. Neuloin siis sukan 16 silmukalla. Varren joustinneuleeseen tein 1o 1n. Kantapään kavennus tuotti hieman hankaluutta. Miten jaada silmukat, joita on muutenkin vähän. Kantapää on mielestäni ihan hyvännäköinen jos ei liikaa tuijota. Ja onneksi sen ei tarvitse kenenkään jalkaan sopia.
Ihan söpö tuli vaikka itse sanonkin.
-Emppa

P.s. tänää  oli pakko tehdä vielä toinen. Samoilla silmukkamäärillä mutta vähän pienempi

Heijastimet

Tänään tein muutaman heijastimen lisää joululahjaksi. Tuunasin jo aikaisemmin tehtyjä vetoketjurintakoruja laittamalla mukaan heijastinnauhasta tehtyjä kukkasia. Tein siis heijastinnauhasta samalla muotilla, mistä kirjottelin jo aikaisemmin. Heijastinnauhaa oli tosi vaikee neulalla ja langalla ommella kasaan. Tuntui että neula tekee vaan reikiä eikä pidä kiinni, lisäksi meinas sormenpäät hajota. Minäpä sitten nidoin muutamalla niitillä kukkaset kiinni. Hyvä minä, kovin kekseliästä. Noniin se siitä..tässä kuvaa lopputuloksesta.

-Emppa

Huovutusta

Kaverini huovutusjutuista intoutuneena päätin tehdä jotain huovutettua. Ostin jo viime vuonna neulahuovutus ja neuloja. Neuloista tosin jäljellä on enää kaksi mutta pärjäähän niilläkin.

Löysin myös ilokseni Hemtexistä kivoja värillisiä villoja. Luonnonvillat kyllä huopuvat paremmin mutta lampaan värit eivät nyt tälläkertaa sopineet tarkoituksiini. Hemtexistä löytämäni pienet lankamytyt ovat juuri sopivan kokoisia mun pikku näperryksiin. Tylsää ostaa isoja määriä villaa ja käyttää niistä vain vähän. Tavaraa tässä kämpässä on muutenki jo ihan liikaa.

Tällä kertaa minä pidän huolta ystävieni ja läheisteni turvallisuudesta ja tein heijastimia. Piparimuoteillekin tuli vihdoin käyttöä, itse kun en kovin innokas leipuri ole. Onnistuin tälläkertaa myös hillitsemään neulalla tökkimisintoni ja selvisin ilman yhtään haavaa. Sattuu muuten aika paljon jos iskee huovutusneulalla sormenpäähän, kokemusta on!

Huovuttaminen oli helppoa. Senku tökkii vaan neulalla menemään. Haastetta aiheuttikin sitten tuo heijastinkangas. Sain äidiltäni silitettävää heijastinta. Minä kun en ohjeita! No tällä kertaa oli pakko lukea ku ei meinannu onnistua. Ohjeitten lukemisen jälkeenkään ei onnistunut ja vaihdoin liimaan ja toiseen heijastin kankaaseen. Sormet liimassa, mutta valmista tuli. Niin ja hieman siimaa, hakaneula ja muutama helmi. 

 

 Muutama saato jo sujahtaa pukin konttiin, mutta se selviää sitten jouluaattona. Itse ehdottomasti tykkäsin enemmän noista kukan muotoisista ja oli pakko laittaa tuo punaine kukka omaan takkiin!

- Emppa